Ihanuutta goes pienpanimo.
/ Indolent apple wine / Ingredients: apple tree, camping mattress /
/ 1. Wait until apples have fallen from the tree. / 2. Let brew for a couple of days / 3. Lay down on a mattress and let the fumes intoxicate you /
/ Adaisti told me that her friend had hit their head while reading your blog. -What?! / Since you had those comics about plogging… /
/ Does she really think that picking garbage from the nature will save the world?! / OH NO! / bonk /
/ Julia told me- was it really like that? -Yeah, except they hit their head on a sofa, actually. /
/ Umm, apologies for that. / I want to say I don’t really believe that garbage picking would save the world. /
/ I believe in vegetarian diet, nature conservation, quitting fossil fuels, biking and the goodness of people. I’m willing to discuss! /
Pään kolhintaa aiheuttanut sarjis lienee tämä täällä. Piirsin aiheesta, koska olin yrittänyt järkätä rantojen siivousta ja sarjakuvapiirtämistä yhdistäviä avoimia työpajoja, mutta vain rantojen siivousosuus toteutui. Piti sit piirtää ite.
Tää postaus on jatketta mun viimeviikkoiselle Rise-Turtle-sekoilulle.
Once more for the people in the back: Leo <3
We’re doing collages now? Taustan violetti puolikas on jostain Ylioppilaskunnan laulajien männävuosien joulukonsertin käsiohjelmasta. Oon myös onnellinen, että voin käyttää JOHONKIN niitä Tiger-tussien kreiseimpiä sävyjä ja ne jopa sopii kuvaan.
+ Sit kun mun deittiprofiilissa lukee, että haluan tavata söpön amfibijätkän, niin se meinaa tätä:
Työt alkoi tällä viikolla, joten en kerkeä enää niin velloa kilpparipäissäni. Normaalia blogikontenttia matkalla tänne päin…
*****
MUOKS 31.8.2022 Täs viel tällainen öinen (=yöllä piirretty) kuva Leosta, joka palaa Eastman-Lairdilaisille juurilleen (kilpikonna on hännällinen eläin). Olisin huolissani New Yorkin rakennusvalvonnan leväperäisyydestä rakennusten paalutuksessa ja perustamisessa. Eli jaksaispa joskus piirtää perspektiivit kunnolla… xD
Tapahtui Forssassa:
/ Why is there a huge empty space in front of this café? /
/ Hi, hi /
/ … /
/ Right. /
Yks jäbä oli oikeesti tullu lakaisukoneella <3
… ja irrottaa ruumiista.
”Kun matkustaa kauas, sielu seuraa perässä vasta kolme päivää myöhemmin.” / When you travel far, your soul won’t follow until three days later.”
(olin Hangossa niittotalkoissa, siksi viikate)
… ja fanarttia, aaaaargh!
Enpä uskonu, et voisin mennä niin tiloihin neljästä teinipojasta pelastamassa maailmaa, mutta niin vaan.
Eli katoin uuden Turtles-elokuvan The Rise of the Teenage Mutant Ninja Turtles The Movie (<-lol). Pidin siitä, se oli solidi Turtles-leffa. Lisäksi tykkäsin erityisesti siitä, että kilpparit itkivät näkyvästi ollessaan surullisia. Se oli mun mielestä nykyaikainen ja raikas asia poikakoodatussa mediassa. Että saa näyttää kyyneleitä eikä se ole yhtään sen vähempää sankarillista. Oih <3 Mikey saa erityiskunniamaininnan <3<3<3
Jotenka tässä teille screencap redraw leffan sydäntäraastavimmasta kohdasta. Huomatkaa Mad Photoshop Skillz. Taustakuvan toimitti NASA.
(pöh, onpa se pieni täs näkymäs. Klikkaa suuremmaks!)
Leffassa ja sitä edeltäneessä Rise-sarjassa kilpparit on erilajisia ja Leo on punakorva! Pelkkää rakkautta !!!
Yksi kaveri totesi kerran, että "kolmikymppisenä ei jaksa enää häpeillä niitä asioita, joista pitää". Olen ajatellut sitä paljon…
Toinen kyynelkanavia kurittava audiovisuaalinen pläjäys viime viikolta oli Charlotte Fryn ja Glamourdalen lisätty laukka kouluratsastuksen maailmancupissa, ooooh! https://www.youtube.com/watch?v=ohr_Vex4m4c
*****
17.8.22 MUOKS:
Bonus! Kilpparipäissäni tein omista lemmikkioljoistani Turtles-versiot. Nää on Millenial Mutant Naginata Turtles!!
Yllätys!
Kapteeni Andreas käväisee aika hyvissä juhlissa tässä nelisivuisessa minisarjassa, joka tilattiin minulta Turun Science Fiction Seuran julkaisemaan Spin-lehteen. Tarina on tehty helmikuussa, mutta nyt lehden ilmestyttyä voin julkaista sen blogissakin. Lämmin kiitos Spinille ja sen tekijöille mun töiden tunnetuksi tekemisestä! Mahtavaa, että pidätte myös yhdistyslehtiperinnettä yllä <3
Kootut selitykset:
Tarinan idea haltioiden juhlista ja katoavasta juhlatalosta on ikivanha ja jollain tavalla inspiroitunut Helsingin Linnunlaulun puuhuviloista Töölönlahdella. Toinen vahva henkinen esikuva on Hellboy-universumin B.P.R.D.1947- albumi, jossa jäbä tulee tempaistuksi (varsin kirjaimellisesti) juhlista toiseen todellisuuteen. No, minun versioni on tyystin eri genreä. Halusin tehdä kepeän ja söpön sarjiksen, kun tuli hyvä tilaisuus ^^
Kapteeni Andreas sopi luontevasti päähenkilöksi, kun nyt piirrän sitä muutenkin. Tarkkasilmäiset ehkä huomasi, että Kapun tavaramerkki, liekehtivät pulisongit, on tässä tarinassa vain pulisongit. Halusin tehdä selkeän eron todellisen maailman hahmojen ja juhlivien haltioiden välille, ja Kapun fantasiaominaisuus olisi voinut turhaan sekoittaa – varsinkin kun oletettavasti Spinin lukijat eivät tunne hahmoa ennestään.
Tää oli ensimmäinen Andreas-tarina, jota en koeluetuttanut kenelläkään ennen tussausta. Kaikki urpot ratkaisut — ovat siis omiani.
Ala-asteella opettelin keijukaislorea kauniisti kuvitetusta kirjasta, jonka nimi oli ytimekkäästi ”Keijukaiset”. Kirjassa oli, että jos tulee joutuneeksi keijukansan keskuuteen, täytyy käyttäytyä varovasti, ettei saa pikkuväen vihoja ja onnettomuuksia niskoilleen. Yksi juttu oli, että ei saa syödä keijukaisten ruokaa. Andreas tietää homman jujun kakkossivun vikassa ruudussa, ehkä sille siks kävi niin hyvin xD
Sarjiksen sankaritar on nolostuttavan paljon minä itse. Sillä on päällä yksi mun intialaishenkinen mekko ja blogin vakilukijat varmaan tunnistaa vuohimaiselta alter-egoltani lainatut sarvet. No, eikö se ole lähes joka piirtelijätytön velvollisuus olla vähän ihastunut omaan päähenkilöönsä…? =^3^=
Kaiken kaikkiaan tää oli hurjan kiva ja vaivaton tehdä.
Jeejee!
…and lovely.
Vedin tänä kesänä yhden perheleirin. Nämä sarjakuvat inspiroi kuitenkin 75%:sti edelliskesän perheleiri, kun klassisesti löysin keosta muistilistan piirtämättömiä ideoita. Parempi myöhään ja aihe nyt on kuitenkin ajankohtainen.
Eli hassuja asioita, joita lapset tekevät ja ovat hurjan suloisia ja vähän pöljiä tehdessään, olkaa hyvä!
/ We’re approaching steep and rocky ground. We must move carefully. -Do not run down the hill! / … /
/ (childrens’ song about frogs) /
/ Hi camp leader / You smell really good. /
/ Warning / If you bring your kids to a summer camp / they may become goths. /