Entinen ritari ja nykyinen lainsuojaton Katarina Van Cenobe viettää vaeltajaelämää uuden hevosystävänsä kanssa. Parivaljakko kulkee syrjäisestä kylästä toiseen, tekee pieniä töitä talonpoikien apuna, eikä viivy missään niin kauaa, että kukaan ehtisi painaa heidän kasvonsa mieleensä. Tavallisten ihmisten vieraanvaraisuus lämmittää kaksikkoa niin henkisesti kuin kirjaimellisesti. Katarina kuitenkin huomaa, että yksinvaltiaan paavin hallinto alkaa kiristää otettaan kansasta. Kymmenyksiä karhutaan entistä enemmän, väkeä vaaditaan rekisteröitymään kirkonkirjoihin ja paavin joukot jahtaavat vääräuskoisia armotta.
Katarina yrittää kaiken aikaa saada selville, mitä hänen aseenkantajalleen Glorialle on tapahtunut. Missä kulkeekin, hän kyselee, onko kukaan nähnyt hänen ”pikkusiskoaan”, joka katosi taistelun melskeissä. Monet ovat menettäneet läheisiään sodassa, joten Katarina saa useammin vastaukseksi myötätuntoisia katseita ja vaisuja pahoitteluja kuin toivomiaan tietoja. Hän ei silti suostu uskomaan Glorian menehtyneen. Neuvokas aseenkantaja on kuitenkin hänen itsensä kouluttama! Hän jos kuka olisi selvinnyt sodan sekasorrosta…
Alkukesän ajan Katarina hevosineen elää metsässä pyynnin ja villivihannesten voimin, myyden silloin tällöin oravia nahkurille. Suolan loppuessa Katarina päättää kuitenkin tehdä uskaliaan vierailun markkinoille. Suolapussin ostamisen lisäksi olisi syytä kengittää hevonen uudelleen. Tuskin kumpikaan arvaa, millaisen käänteen viaton ostosreissu tulee saamaan…