Yllätys!
Kapteeni Andreas käväisee aika hyvissä juhlissa tässä nelisivuisessa minisarjassa, joka tilattiin minulta Turun Science Fiction Seuran julkaisemaan Spin-lehteen. Tarina on tehty helmikuussa, mutta nyt lehden ilmestyttyä voin julkaista sen blogissakin. Lämmin kiitos Spinille ja sen tekijöille mun töiden tunnetuksi tekemisestä! Mahtavaa, että pidätte myös yhdistyslehtiperinnettä yllä <3
Kootut selitykset:
Tarinan idea haltioiden juhlista ja katoavasta juhlatalosta on ikivanha ja jollain tavalla inspiroitunut Helsingin Linnunlaulun puuhuviloista Töölönlahdella. Toinen vahva henkinen esikuva on Hellboy-universumin B.P.R.D.1947- albumi, jossa jäbä tulee tempaistuksi (varsin kirjaimellisesti) juhlista toiseen todellisuuteen. No, minun versioni on tyystin eri genreä. Halusin tehdä kepeän ja söpön sarjiksen, kun tuli hyvä tilaisuus ^^
Kapteeni Andreas sopi luontevasti päähenkilöksi, kun nyt piirrän sitä muutenkin. Tarkkasilmäiset ehkä huomasi, että Kapun tavaramerkki, liekehtivät pulisongit, on tässä tarinassa vain pulisongit. Halusin tehdä selkeän eron todellisen maailman hahmojen ja juhlivien haltioiden välille, ja Kapun fantasiaominaisuus olisi voinut turhaan sekoittaa – varsinkin kun oletettavasti Spinin lukijat eivät tunne hahmoa ennestään.
Tää oli ensimmäinen Andreas-tarina, jota en koeluetuttanut kenelläkään ennen tussausta. Kaikki urpot ratkaisut — ovat siis omiani.
Ala-asteella opettelin keijukaislorea kauniisti kuvitetusta kirjasta, jonka nimi oli ytimekkäästi ”Keijukaiset”. Kirjassa oli, että jos tulee joutuneeksi keijukansan keskuuteen, täytyy käyttäytyä varovasti, ettei saa pikkuväen vihoja ja onnettomuuksia niskoilleen. Yksi juttu oli, että ei saa syödä keijukaisten ruokaa. Andreas tietää homman jujun kakkossivun vikassa ruudussa, ehkä sille siks kävi niin hyvin xD
Sarjiksen sankaritar on nolostuttavan paljon minä itse. Sillä on päällä yksi mun intialaishenkinen mekko ja blogin vakilukijat varmaan tunnistaa vuohimaiselta alter-egoltani lainatut sarvet. No, eikö se ole lähes joka piirtelijätytön velvollisuus olla vähän ihastunut omaan päähenkilöönsä…? =^3^=
Kaiken kaikkiaan tää oli hurjan kiva ja vaivaton tehdä.
Jeejee!