Arkuttaa. verbi: maata yksin hiljaa pehmeässä paikassa kuin ruumisarkussa.
/ What?! Bus stop is out of order / Hold the bus! / Whereto? Whereto? Here! /
/ Catch up! We can still make it to the train! / My head hurts, I bleed, my shorts abrade, my feet ache, the backpack is heavy and it’s #%@& hot!! /
/ undertaker / I’ll stay here…! /
Ta-dah!
Lievä Bad Batch-spoileri / Mild The Bad Batch spoiler /
Tapahtui perjantaina:
/ Are you watching The Bad Batch at work?! -No, I’m on a lunch break. / crash /
/ Look at that, lunch break is over. Back to work! -I can’t! Computer has overheated! /
/ Excuses! You can always mail stuff. -Rhaa! How am I gonna concentrate when I don’t know if Howzer is alive?! /
Ja ei, oikeasti postitus ei ole lainkaan merkittävä osa mun työnkuvaa.
Ja kyllä, Howzer <3
Hups, taisin keksiä oman alternative universen. Lol.
~~~~
Kuningaskuntia ravistavat uskonsodat päättyvät sekavissa tunnelmissa, kun paavillisen bullan LXVI määräyksellä taisteluja johtanut ritarikunta tuomitaan maanpetturuudesta teloitettavaksi. Voittonsa kynnyksellä ritarikunta huomaa omien sotilaidensa kääntyvän heitä vastaan.
Ritari Katarina Van Cenobe pakenee puhdistusta henkensä edestä ja kohtaa pakomatkallaan yksinäisen sotaratsun. Muutaman omenan ja ystävällisen sanan avulla Katarina voittaa kovia kokeneen hevosen luottamuksen ja kaksikko jatkaa yhdessä pakomatkaansa.
Katarinan sydäntä painaa kuitenkin syvä huoli, sillä hänen nuori aseenkantajansa Gloria on kadonnut taistelun tiimellyksessä. Katarina ei voi uskoa uskollisen oppilaansa ja ystävänsä kuolleen, mutta nykyisessä tilanteessaan hänen on mahdotonta varustautua etsintä- ja pelastusretkelle halki paavillisten joukkojen partioimien vihamielisten seutujen.
Yön synkimpinä hetkinä hän hakee lohtua uuden hevosystävänsä läsnäolosta. Aivan kuin ratsullakin olisi tarina tai toinen kerrottavanaan… Taistelutoveruuden ja menetyksen yhdistämät, voipuneet karkulaiset joutuvat pian etsimään oman polkunsa muuttuneessa maailmassa.
~~~~
Haluutteks te lisää näitä? ;P
Kiitos inspiraatiosta, MacKativer! Ja kiitos ja anteeksi KWK:n lainasta… Mulla on kutina, että tää vois olla alku erittäin överille ritariseikkailulle, jossa kohdataan inkvisiittoreita ja viedään hevonen kylpylään. Tai sit tää jää Keskeneräisten tarujen mappi-Ö:hön. Kuka tietää…
Mutta kuvasta tuli hyvä, ja kun sattui asiaa kirjastolle, niin saatte nauttia oikein skannerilaadusta ^_^
Te muistatte Pony Batchin? No sit tiedätte, mikä meno ;D
Eli halusin tehdä heppaversion kapteeni Rexistä ja tuntui jotenkin luontevalta piirtää se haarniskoituna. Pyörittelin ensin mielessä jonkunlaista hybridiä keskiaikaisen hevoshaarniskan ja kaukaisen galaksin kloonihaarniskan välillä, mutta sitten tyylipuhtaus iski lankulla takaraivoon (arkkitehtikoulun syytä, ihan varmasti) ja päätin pitäytyä keskiaikaisissa referensseissä. No, tuli tähän silti aika vahva oma fantasiadesign. Jälkipäin tuli mieleen, et haarniska vois olla jo vähän kuhmuisempi, mut ens kerralla sit.
Joten vanha sotaratsu, joka on menettänyt oman ritarinsa, poistuu sumuun… :”3 Tää on muuten myös blogin 501. postaus. Repikää siitä symboliikkaa!
Milloin musta tuli tällainen xD
#badphotoshopping #taite
/ You little Matador! Why don’t you go like this in the arena?! /
Mun lemppari viharakas vesipuhveli näytti maastoretkellä ihan uuden puolen itsestään <3 Ai että laukan voi nostaa hipaisemalla? Että voi nyökätä päällä ja silti kantaa itsensä? Että vois *gasp* itse kävellä omilla jaloilla eteenpäin?!
Mikä Matador? Tässä kuuluu tietää Kyra Kyrklund ja esim. kouluratsastuksen maailmancup 1991:
https://www.youtube.com/watch?v=AfUFMJ9B420
Varoitus: voi aiheuttaa hallitsematonta kyynelehtimistä lisätyn laukan kohdalla
/ Don’t fuss! / Nailed it… /
/ Yuck what a horse fly! / So you had to have a snack. /
/ Riding is such a nice and endearing, girly hobby– / Blood and ectoplasm!! /
Väri, jonka luulin olevan vihreä, olikin neonkeltainen. Pikkuvikoja…
Kesätauko shmesätauko! Ajatus hölläämisestä mursi luovuuden tulvaportit. Pidän kesätaukoo ehkä sit joskus myöhemmin…
Ihanuutta goes kehoaktivismi. Sisältövaroitus: karvoja
/ Freedom. That feeling when wind plays in your leg hair. / No /
/ Even then you’re not free from society’s pressures, gaze or beauty standards that dictate only hairless body can be beautiful, desirable, fuckable.. / Thanks, I hate it! /
Tää sarjis syntyi siitä pysäyttävästä havainnosta, että matkalla kauppaan ajattelin vain, miten puolustautuisin, jos joku tulisi kuittailemaan mun säärikarvoista. Kotona ei opetettu ajelemaan karvoja (kiitos!), eli syytän kaikista ihokarvain vastaisista ajatuksista yhteiskuntaa ja rakenteita. Vallankumousta odotellessa harjoitukset jatkuvat. Luomusääret 4ever!
/ These pants are so unflattering. Shame. I can’t wear them anywhere… /
/ goes to a summer camp / couldn’t care less how she looks + best pants /
Vastaus elämään, oman kehon hyväksyntään ja kaikeen? Mene leirille.