Mun hahmo ja tän blogin uskollinen bannerijäbä kapteeni Andreas täyttää juhannuksena kymmenen vuotta! Pyöreiden kunniaksi avaan tällä viikolla arkistoja ja esittelen kulissien takaista materiaalia ja piirroksia Kapun uran varrelta 😀
/ My character captain Andreas turns ten years this midsummer. This week I’ll post some behind the scenes material from along his career /
Kuva josta kaikki alkoi:
Oli juhannus Benkussa. Julia soitti kännykästä biisiä, jossa laulettiin ”liekehtivät pulisongit, tralalala ding dong”. Sartsan koira nukkui sen jalan päällä nii, että jalka puutui. Mac ja Temmi pelasi hirsipuuta ja sanana oli pyöveli. Pelipaperista tehtiin myöhemmin kaarnalaivan purje. Ja jotenkin tää kaikki sulautui mun mielessä yhteen ja tuotti kapteeni Andreaksen.
Musta on hauskaa, että tulin dokumentoineeksi Kapun ensiaskeleet näinkin tarkasti, päivämäärää myöten, mun silloiseen sarjispäivikseen xD
Toinen ja kolmas kuva hahmosta. Näiden pohjalta lähdin kesällä 2014 NordiComics Youth-sarjakuvaleirille, missä syntyi Kapun eka sarjakuvaseikkailu. Se löytyy tästä blogista joulukuun 2014-arkistosta. Mutta ei sitä kannata katsoa, kun se on niin nolo ja huonosti piirretty ja olisi pitänyt tehdä niin monia asioita ihan eri tavalla ”xD
Olennaisimmat muutokset ekan idean ja ekan pitkän sarjakuvan välillä olivat, että irrotin Domino-koiran omaksi hahmokseen ja tein Kapusta kapteeni Jack Sparrow’maisen laivattoman kapteenin. En halunnut keksiä niin paljon miehistöä ja Kapu toimi paremmin soolosankarina tarinoissa, joita halusin kertoa.
Meillä oli/on Macin kanssa työn alla Kuumailmapallosodankäyntisarjis, jossa yhtenä elementtinä olivat myyttiset tykkivalaat. Lainasin ne kuitenkin seuraavaan Kapu-sarjakuvaan, koska ne sopivat paremmin Kapun fantasiankoskettamaan maailmaan.
Heh heh, noihin aikoihin Kapun liekehtivät pulisongit näköjään myös savusi 😀
Kesällä 2015 osallistuin uudelleen sarjakuvaleirille. Siellä tehtiin hirveän hyvä hahmonrakennusharjoitus, joka auttoi kirkastamaan mulle, mistä Kapu oikein on tehty. Tehtävän kehittelivät ja vetivät Joonas Sildre ja Petri Koikkalainen.
Ideana oli piirtää 20 minuutissa (täysin sadistista) kuusi tilannetta hahmon elämästä
1. kun hänellä ei ollut vanhempia
2. kun hän ei halunnut mennä kouluun
3. kun hän ei halunnut työskennellä
4. kun hän ei halunnut mennä naimisiin
5. kun hän halusi mennä pimeälle puolelle
6. kun hän ei halunnut kuolla
Kun nämä oli piirretty, tehtiin harjoitus uudelleen, mutta käännettiin tilanteet positiivisiksi: oli vanhemmat, halusi mennä kouluun, ei halunnut mennnä pimeälle puolelle ja halusi kuolla.
Lopuksi piirrettiin kolmas kierros, jossa kerrottiin, miten tilanteet meni ”oikeasti”.
Mulle sanottiin myöhemmin, että mun olisi pitänyt tehdä tää tehtävä siitä valaasta, joka oli Tykkivalaat-tarinan pääosassa, mutta mä ajattelen edelleen, että oli hyödyllisempää tehdä se Kapun näkökulmasta.
Myrkylliset merisiilit tuli jäädäkseen 😀